
isännöitsijä | Isännöitsijän helv... eikun arki jatkuu | 15.8.2020 15:48 |
Elämme loppukesän kauneimpia hetkiä. Aurinko paistaa ja mittarissa on +24 C. Valitettavasti monella kesäloma on vietetty. On aika palata nykyajan orjan rooliin isännöintitoimistolle kymmenien taloyhtiöiden, hallituksen jäsenten ja asukkaiden ongelmien sylkikupiksi. Voisi sanoa, että kesäloman jälkeen arki jatkuu taas. Valitettavasti. Takana on helvetillinen kevät: kymmenien tilinpäätösten rutistaminen, kymmeniä hallituksen kokouksia iltaisin, koronan tuomat lisätyöt ja kesä-heinäkuussa istutut kymmenet yhtiökokoukset. Nyt on elokuu ja puhelin alkaa jo laulaa. Hallituksen puheenjohtajat kyselevät, olisiko aika alkaa valmistella hallituksen ensimäistä syyskokousta? Onhan yhtiökokouksesta jo kulunut melkein kaksi kuukautta. Jos saadaan hallituksen ensimmäinen syyskokous jo elo-syyskuulle, voidaan puuhata sitten taas seuraava hallituksen kokous loka-marraskuulle. Tehdään kaikki mahdollinen, että isännöitsijä saa istua iltakokouksia kaikkien 30:nen hoitamansa taloyhtiön kanssa ei vain kaksi tai kolme kertaa vuodessa, vaan mieluusti neljä viisi iltakokousta vuodessa! 30 x 5 = 150 iltakokousta. Ei aleta edes puhua siitä, montako sataa tuntia ylitöitä kertyy siitä, jos istuu työpäivän päälle 150 kokousta iltaisin. Sanotaanko vaikka 450+ tuntia ylitöitä vuodessa. Kesäloman suoma lepo on hetkessä haihtunut, kun isännöitsijän arki lähtee taas rullaamaan läpi syksyn 12 tuntisten työpäivien ja loputtomien iltakokousten muodossa. Mihin tämä isännöitsijän jatkuva, toistuva ja loputon piiskaaminen johtaa? Työuupumukseen tietenkin eli niin sanottuun ylikuntoon. Vaikka kesä on juuri lomailtu, kannattaa jo heti nyt pysähtyä miettimään näitä asioita. https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/1247908 "Uupumus on hiipimällä, hitaasti ja vaiheittain kehittyvä mielen, kehon ja toiminnan häiriötilojen vyyhti, jonka oireet tulevat esille sitä selvemmin mitä pidemmälle uupumus etenee." Uupumisen syntymekanismiin liittyy Uusitalo-Arolan mukaan olennaisesti palautumiskyvyn rapautuminen. ? Silloin voi olla vaarassa uupua, jos kaikki arki-illat ja koko viikonloppu menevät töistä toipumiseen, ihminen makaa raatona sohvalla eikä energia palaudu jotta voisi tehdä muutakin kuin töitä. Tunnistaako moni isännöitsijä itsensä tästä? Valitettavasti minä ainakin, kuten tälläkin palstalla olen monta kertaa kirjoittanut. Koko työviikko on pakko vetää 12-13 tuntista päivää. Kun tulee viikonloppu, ei jaksa tehdä mitään. Olet kuin märkä rätti, ainut tavoite palautua edes sen verran, että maanantaina on töissä taas klo 08:00 valmiina seuraavaan 60-70 tunnin työviikkoon. Sitä seuraa taas viikonloppu, mutta kun on niin puhki, ettei jaksa tehdä mitään. Silti sitä jotenkin kasaa itsensä taas seuraavaa työviikkoa varten, jotta saa antaa aivan kaikkensa ennen seuraavaa viikonloppua. "Stressi ja väsymys eivät itsessään ole vaarallisia, kunhan niistä pääsee palautumaan. Monilla työpaikoilla arvostetaan tunnollista työntekijää, joka pystyy venymään. Siksi uupunut saattaa piilotella tilannettaan. Uupuminen voi aiheuttaa myös hämmennystä ja erittäin suurta häpeää." Miten uupumusta, jolla ei ole diagnoosia, sitten lähdetään hoitamaan? ? Ensin täytyy saada irrottautua, levätä, elpyä ja saada kroppa toimimaan suurin piirtein normaalisti. Sen jälkeen alkaa jälkityö joka on tärkeää, että uupumus ei uusiutuisi, Uusitalo-Arola sanoo. Jälkityöhön kuuluu uupumuksen taustalla olevien asioiden ja prosessin ymmärtäminen. ? Kokemus voi olla hämmentävä. Ihminen on huonossa kunnossa, ei jaksa mitään, on omituisia oireita ja olo on hahmoton ja ahdistava. Silloin olisi hyvä ymmärtää suunnilleen, mistä on kyse. "Täystoipuminen vaatii lähes aina käytännössä myös sitä, että työkuviossa tapahtuu muutos parempaan. Eräs paljon uupuneita tutkinut ja hoitanut psykiatri sanoi, että hänelle on muodostunut kahden vuoden nyrkkisääntö: jos ylikuormitustilanne on kestänyt vähemmän kuin kaksi vuotta, toipumisen ennuste on hyvä. Jos uupumus on edennyt pidemmälle ja syvemmälle ja ehtinyt tuottaa oheisongelmia, voi toipumisestakin tulla pitkä." Ikävä uutinen monelle isännöitsijälle. "Uusitalo-Arola korostaa, että uupumisella on myös fyysisiä oireita, jotka saattavat käynnistää jonkin vakavan sairauden, ellei uupumus hellitä. Esimerkiksi sydän voi pettää." "Uupumuksesta tokeentunut saattaa olla positiivisella tavalla pikkuisen hankala ihminen, joka ei enää lähde kaikkeen mukaan. Itsenäisyys ja omanarvontunto kasvavat. Kun arvonsa käy kerran kunnolla lävitse ja miettii, mikä elämässä on tärkeätä, näkyy se itsenäisyytenä. Uupumuksen läpikäynyt työntekijä on Uusitalo-Arolan mukaan myös realisti, joka ei halua enää kantaa harteillaan koko organisaation paineita ja tekemättömiä töitä. Hän ymmärtää syvällisellä tasolla, mikä on hänen tehtävänsä ja mikä ei. ? Voi sen niinkin raadollisesti ajatella, että hän tietää, mistä hänelle maksetaan ja mistä ei." Näistä mietteistä päästään siihen, mihin kaikkeen isännöitsijän pitää ja kuuluu taipua? Onko isännöitsijän venyttävä minä tahansa päivänä ylitöille? Onko järjestettävä hallituksen kokous aina, kun puheenjohtaja sellaisen koolle kutsumisesta ilmoittaa? Ei tietenkään. Jos taloyhtiöiden hallitukset haluavat kokoustaa "muuten vaan", saadakseen nostaa kokouspalkkioita tai nauttiakseen narsistisesti omasta äänestään 3-4 tuntia kestävissä hallituksen iltakokouksissa klo 17-20 noin viisi kertaa vuodessa on päivän selvää, että jos Alkon myyjä voi kieltäytyä myymästä viinaa päihtyneelle voi isännöitsijäkin kieltäytyä myymästä iltakokouksia realiteetit menettäneille hallituksen puheenjohtajille. Isännöitsijäkin saa sanoa suoraan päin naamaa hallituksen puheenjohtajalle, että "en näe mitään tarvetta vuoden viidennelle kokoukselle, ainakaan 3-4 tuntia kestävälle. Pitäkää kokouksenne silloin kun teitä lystää, kokoustakaa vaikka läpi vuoden kerran viikossa. Aivan sama. Lähettäkää pöytäkirja minulle, niin laitan sen taloyhtiön hallintomappiin, mutta älkää sotkeko minua mukaan täysin turhanpäiväisiin hallituksen kokouksiin, jos ei ole mitään varsinaista asiaa. En tiedä teistä, mutta oma elämäni on sen verran rajallinen, että on muutakin tekemistä kuin istua iltaa muuten vaan hallituksen puheenjohtajan monologia tai hallituksen jäsenten kesälomataroinoita kuunnellen. Voitte viettää keskenänne iltaa, jos siltä tuntuu. Älkää sotkeko isännöitsijää mukaan omiin juttuihinne." Tästä sitten kohti syksyä. Sormet ristissä toivon niin pahaa koronaviruksen kakkosaaltoa, että kaikki yli 70-vuotiaat komennetaan puolen vuoden kotikaranteeniin ja kaikki kokoustaminen kielletään loppuvuoden ajaksi. Toivottavasti kuolleisuus on kakkosaallossa paljon ensimmäistä aaltoa suurempi, jotta saadaan myös karsittua vähän tätä väkeä. Siinä minun unelmani. Tee lopuksi stressitesti. Minä voin aloittaa. - Viikonloppu ei tahdo riittää työviikosta toipumiseen. Huomispäivä pelottaa. - Kyllä. - Väsymys jatkuu, vaikka tilanne helpottuu. - Olen aina väsynyt. Tälläkin hetkellä. On lauantai 15.8. klo 15:42. En ole jalallani poistunut asunnostani vielä tänään. Ei vaan jaksa. Kerään voimia ulko-oven avaamiseen ja muutaman askeleen ottamiseen. - Et nukahda, et pysy unessa, heräät liian aikaisin. - Arkisin lykkään nukkumaan menoa, koska aamulla odottaa uusi työpäivä. Mitä kauemmin olen hereillä, sitä kauempana on psykologisesti seuraava työpäivä, koska sillä hetkellä kun menen nukkkumaan tiedän vain yön erottavan minut seuraavan päivän helvetistä. - Ruoka ei maistu tai maistuu liiankin kanssa. - Ruoka maistuu normaalisti. - Vatsa on sekaisin, selkään sattuu, sydän hakkaa, jne. - Selkään ja sydämeen sattuu, mutta se on vain merkki siitä, että on elossa. Ainakin vielä tällä hetkellä. - Et jaksa ihmisiä. - En tosiaan jaksa. Viikko viikolta, vuosi vuodelta yhä useampi ihminen ärsyttää minua. Tuntuu, että taloyhtiöiden hallituksiin tulee ns. ihan hullua sakkia. Ei jaksaisi yhtään sitä jatkuvaa pikkumaisuutta ja valitusta turhasta tai naapureiden välistä loputonta riitelyä jonnin joutavista asioista. Taloyhtiön asukkaat ja osakkaat: hankkikaa itsellenne elämä ja alkakaa elää. Älkää soittako tai lähetelkö sähköpostia isännöitsijälle koko syksyn aikana. Jookos? Antakaa isännöitsijälle työrauha. Ei yhtään hallituksen kokousta syksyn aikana. Sopiiko? Päätetään isotkin hankkeet parilla sähköpostiviestillä neljän tunnin iltakokouksen sijaan. - Mikään ei tunnu miltään. - Ei tosiaan tunnu. Kaikki ottaa päähän suurimman osan aikaa. Ihmettelen päivittäin ihmisten lapsellisuutta, pikkumaisuutta ja joustamattomuutta. - Epäilet, pystytkö työhösi enää ollenkaan. - Näyttelen loppuun asti niin hyvin kuin osaan. Meneillään on niin pitkä "tappioputki", että se ei voi loputtomasti jatkua. |
isännöitsijä | Re: Isännöitsijän helv... eikun arki jatkuu | 6.9.2020 19:02 |
Yksinkertaistettuna voitaisiin sanoa, että yhdelläkään isännöitsijällä ei ole liian vähän tai edes sopivasti töitä. Talojen määrä on yleensä 22-30 kohdetta riippuen talojen koosta. Jos ne ovat pääosin rivareita niin niitähän voi olla vaikka 35. Pysähtykääpä miettimään: Kun yhdellä isännöitsijällä on vaikka 30 taloyhtiötä, mistä 65 % kerrostaloja ja 35 % rivareita, niin siihen sisältyy jo valtava määrä eri ihmisiä ja luonteita. Sisältyy myös valtava tai oikeastaan aivan järkyttävä määrä kaikenlaisia vesivahinkoja, remontteja ja esivalmisteluja. Sisältyy myös käsittämättömän paljon yhtiö- ja hallituksen kokouksia esivalmisteluineen. Kokouksen jälkeen kirjoitat kolme tuntia pöytäkirjaa siitä kolmen tunnin maraton kokouksesta! Yksi kokous vie kaikkineen isännöitsijän aikaa noin 8 tuntia (esivalmistelu, ajankohdan sopiminen kaikkien kalenteriin, kutsut, odotusaika, kokous, pöytäkirjan kirjoittaminen...). Puhelin soi läpi päivän ja sähköpostia paukkuu. Työpäivän aikana ei ole ainoatakaan yli 10 minuutin keskeytyksetöntä työnteon jaksoa. Lisäksi on budjetoinnit, talokäynnit, mummelit ja papat istuu toimistolla kertomassa kissankusettajasta ja hommiakin pitäs siinä sivussa saada tehdä!!! En vain itse ole oikea ihminen vastaamaan siihen, mikä tulisi olla se palkkiotaso, millä isännöitsijälle saadaan 15 kerrostaloa hoidettavaksi ja tästä omistaja saa maksettua palkat ja palkkojen sivukulut ja jäisi omistajalle vielä hieman korvausta riskistäkin. Kaksi asiaa haluaisin ihan ensimmäisenä muuttaa isännöitsijöiden kohdalla. Kokouksien määrä jollain keinolla puolitettua, varsinkin iltakokoukset. Kun kokouksia alkaa olla vuodessa 120-140, niin se vie aivan liikaa aikaa vapaa-ajalta ja perheeltä. Työpäivä on klo 8-16 ja kokous vaikkapa klo 17-19. Se on odotusaikoineen kolme tuntia ylitöitä yhdestä kokouksesta. Joskus hallitus haluaa kokouksen klo 18:30 alkuajalla. Se on klo 8-16 työpäivän päälle 2,5 tuntia odotusaikaa + 2 tunnin kokous eli 4,5 tuntia ylitöitä yhdestä hallituksen kokouksesta. Jos kokouksia on vuodessa 120-140, laske siitä ylityöt: noin 400 tuntia. Toinen ratkaistava seikka on se, miten saadaan asiakkaille joku vastaanottoaika toimistoille. Normaalisti porukka tulee sinne ilmoittamatta ja jaarittele usein aika pitkään, kun on kerta konttoriin päässyt. Isännöitsijällä saattaa olla juuri parhaillaan kokouksen valmistelut ja tiedonkeruu menossa, mutta asiakastahan ei voi häätää pois! Pikku pohdintaa ja kaikkea en viitsi kerralla kirjoittaa... |
isännöitsijä | Re: Isännöitsijän helv... eikun arki jatkuu | 26.1.2021 23:34 |
Siinä se tuli. Uusi vuosi ja uusi tilinpäätös/kokousrumba taas käynnistymässä. Yllättäen on sellainen olo, että EVVK. En tiedä miksi, mutta ei vaan vois vähempää kiinnostaa. Joka vuosi kevät on yhä raskaampi. Johtuu ehkä siitä, että asiakasmäärä on joka vuosi edellistä suurempi... Jos työmäärä lisääntyy jatkuvasti, niin tuleehan se raja jossain vastaan aivan varmasti. |