Sivuston ylläpitäjä


Ammattiliitto Pro
Selkämerenkuja 1 A
00180 Helsinki
www.proliitto.fi
jasenpalvelu@proliitto.fi
Puhelin 09 172 731

Liity jäseneksi nyt

Liity Pron jäseneksi tästä.

Kiinnostuitko?

Voit tilata isännöintialaa hoitavan Pron sopimusala-asiamiehen keskustelemaan sinun ja työtovereidesi kanssa isännöintialan kysymyksistä ja haasteista. Kerro meille mikä työpaikallasi askarruttaa, räätälöimme tilaisuuden tarpeisiinne. Ota yhteyttä!

Isännöitsijän työehtosopimus

Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta teki päätöksen Kiinteistöpalvelualan toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen yleissitovuudesta toukokuussa 2004.

Päätöksen mukaan työehtosopimus on yleissitova isännöinti- ja kiinteistönhoitoalalla työskentelevien toimihenkilöiden työsuhteissa. Isännöitsijät rajattiin ratkaisussa kuitenkin työehtosopimuksen ulkopuolelle. Miksi näin?

2000-luvun alussa isännöintityötä tehtiin erilaisessa toimintaympäristössä kuin nykyään. Isännöintiyritykset olivat pieniä, usein omistaja-isännöitsijän johtamia yrityksiä. Omistajan lisäksi yrityksessä saattoi työskennellä perheenjäseniä tai palkattuna vaikkapa kiinteistösihteeri-kirjanpitäjä.

Isännöitsijätehtävissä toimivat eivät juurikaan kuuluneet ammattiliittoon, mikä oli aivan ymmärrettävää yrittäjyydestä johtuen.  Isännöitsijät saivat korvauksen ylipitkistä työpäivistä ja kiireisestä keväästä oman yrityksen maksamien osinkojen kautta. Jokainen tehty ylityötunti näkyi oman yrityksen pankkitilillä.

Mikä sitten on muuttunut? 2010-luvulla isännöitsijä on harvoin omistaja. Isännöintityötä tehdään isoissa, jopa valtakunnanlaajuisissa yrityksissä ja isännöitsijä on työsuhteessa isännöintiyritykseen siinä missä kiinteistösihteeri tai kirjanpitäjä. Isännöitsijät nähdään kuitenkin työpaikoillaan ”palkkatyöyrittäjinä”. Toimihenkilö-isännöitsijä tekee edelleen ylipitkiä työpäiviä ja kiirehtii keväällä kokouksesta toiseen. Ylityötunnitkin näkyvät edelleen yrityksen pankkitilillä..

Edellä kuvattu kummallinen asetelma voitaisiin nykyaikaistaa työehtosopimuksella. Määriteltäisiin isännöitsijöiden työsuhteissa sovellettavat kohtuulliset vähimmäisehdot ja nykyaikaiset pelisäännöt.

Työehtosopimuksen ulkopuolelle jäämiseen oli siis ainakin kaksi syytä, toinen oli omistaja-isännöitsijyys ja toinen oli alhainen järjestäytymisaste.  Kuten Isännöitsijäfoorumin etusivulla sanotaan, yhden isännöitsijän ääni ei kuulu kauas mutta yhdessä voidaan onnistua. Mielestämme isännöitsijöiden on korkea aika järjestäytyä ja vaatia itselleen parempaa työelämää.

 

Sanna Nurminen

Kiinteistöalan sopimusalavastaava