(julkaistu 21.5.2013)

Isännöinnin ammattitutkinnosta ja alan koulutuksesta ylipäätään

Isännöinnin ammattitutkinto on monen isännöitsijän ensimmäinen alan koulutus. Se on näyttötutkinto jossa osoitetaan, että tutkinnon perusteissa vaadittu osaaminen on hallussa. Jatkoa osaamisen kehittämiseen haetaan pääosin Kiinteistöalan koulutussäätiön, Kiinko, koulutustarjottimelta. Näyttötutkinnon jälkeen moni työnantaja laittaa isännöitsijän Kiinkon järjestämälle ITS-koulutukseen. Tästä saatavalla tutkinnolla koetaan olevan markkina-arvoa ja arvostusta. Miksi näin. Kiinko on uskaltanut pitää vaatimustason rimaa oppilaille tarpeeksi korkealla ja vaatia myös kouluttajilta tarvittavaa laatua. Suoritetun todistuksen kanssa on ollut miellyttävä laittaa työpaikkahakemus sisään ja työnantajan turvallinen palkata.

Kuten edeltä käy selväksi on isännöintiala jäänyt koulutusohjelmissa hyvin pienelle huomiolle. Toki isännöintikoulutusta järjestetään toisen asteen koulutuksena, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa. Lisäksi oppilaitokset järjestävät täydentävää koulutusta ja erikoistumisopintoja. Näissäkin koulutuksissa isännöinti, kiinteistöjohtaminen tai toimitilajohtaminen on tavallisesti osa isompaa kokonaisuutta, tavallisesti se valinnainen suuntautumisen vaihtoehto.

Isännöintiin paljon alanvaihtajia

Kun koulunpenkiltä isännöintiin ei tahdo nuoria tulla, niin mistä ne osaavat työntekijät isännöintialalle sitten tulevat. Pääpaino on alan vaihtajissa. Monesti keski-iän ylittäneinä, taskussa kokemusta joltain isännöinnin osa-alueelta ja ehkä taloyhtiön hallituksessa istuneenakin, mielenkiinto alaa kohtaan herää. Työelämässä näyttötutkintona suoritettavan isännöinnin ammattitutkinnon suorittajat menevät paljolti tämän kuvion sisään.

Työvoimapoliittinen koulutus murheena

Murheensa näissä näyttötutkintona suoritettavissa isännöinnin tutkinnoissa muodostavat työvoimapoliittiset koulutukset. Niissä yritetään väkisin kouluttaa isännöitsijöitä noin 9 kuukauden opiskeluajassa työharjoitteluineen. Koulutuksen tilaajienkin pitäisi ymmärtää isännöintialan elävän vuosikelloa. Jos työssä ei olla oppimassa tätä vuosikellon ympärystä ympäri, jää osa näytöistä hyvän tahdon varaan. Tämmöinen ylitehokas koulutus, jossa työharjoittelun osuus on 90 päivää, ei ole kenenkään etu. Työnantajien silmissä tutkinnon arvo laskee, oppilaalle jää huitaistu olo ja hänen alalle työllistymisen mahdollisuus kärsii.

Nuoret muille aloille

Nuoret jotka alalle tulevat, jos eivät ole omien vanhempien jalanjäljillä, ovat usein olleet jo työharjoittelujaan ja kesälomiansa töissä isännöintitoimistossa. Alalle nuorena tulevien määrä on kuitenkin pieni. Isännöintiala kaipaa nuoria, mutta miksi halu ja tekijät eivät kohtaa. Isännöintiin sopivista nuorista kilpailee moni muukin ala. Perinteisesti näistä pisimmän korren ja parhaat omenat päältä ovat vieneet kesätöitä ahkerasti tarjonneet alat. Kesätöitä opiskelijoille kaivattaisiin isännöintitoimistoiltakin.

Hyvää tietoa isännöitsijäksi aikovalle Isännöintiliiton sivuilta: http://www.isannointiliitto.fi/isannoitsijaksi/

Juha Kangasniemi, AIT, ITS-TEK

Isännöinnin ammattitutkinnon tutkintotoimikunnan jäsen

Kirjoittaja on ammattiliitto Pron edustaja Opetushallituksen asettamassa isännöinnin tutkintotoimikunnassa